Hyvää matkaa Rasmus

Vuosi sitten elettiin raskasta aikaa Rasmuksen kohdalla, mutta vaari selvisi ja lääkkeiden avulla jatkettiin elämää...
Vuosi kului ilman pitempiä lenkkejä, mutta vaari oli iloinen luonteeltaan :)
Alku kesä alkoi näyttää huonommalta, Rasmuksen voimat varsinkin takajaloista pikku hiljaa hiipuivat...tuntui todella kurjalta, vaikka toinen oli kuitenkin mieleltään reipas...

Viime viikko alkoi näyttää, ettei vaarin ylösnousu enää toiminut kunnolla ja kävely oli hataraa...silti vaari kulki pihalla mukana kaikissa touhuissa. Kun viikonloppu koitti, ei ruoka enää juurikaan maistunut ja ylösnousemiseen tarvittin apua...ei ollut enää vaihtoehtoja :(

Elämäni vaikeimpia päätöksiä oli saattaa vaari eläinlääkäriin....minun rakas Rasmukseni

Hän jota rakastin on poissa,
vaan lämpönsä hän jätti sydämeen.
Näen hahmon heijastuvan ikkunoissa,
ja yhä kuulen äänen vaienneen.

Hän jota rakastin, käy yli sillan,
vaan sydäntäni yhä soittaa hän.
Ja aina saapuessa uuden illan,
käyn hänen kanssaan halki pimeän.

Hän jota rakastin - ei ole toista,
sain kerran lahjan kaikkein suurimman.
En avaruuksista, en maailmoista,
voi löytää toista, häntä aina rakastan.

Sinun tassunjälkesi on painautunut ikuisesti sydämeeni,
kuljet mukanani elämäni jokaisella askeleella.
Rakas

Erkkari

Niin sitten Martta lähti elämänsä ensimmäiseen näyttelyyn hakemaan kokemusta :)

Pari päivää aikaisemmin harjattiin ja pestiin neito näyttelykuntoon...toki näyttely oli kylmässa hiekkapohjaisessa hallissa...joten melkein voi sanoa, että se siitä kaunistumisesta.. :)

 

Lina-sisko tervehtimässä :) Mukana näyttelyssä olivat myös velipojat Bastien ja Carlos, sekä siskot Akka, Stella ja Lina :) Eli vain yksi pentueen pojista puuttui :)

 

Stella-pystytukka :)

Nyt en oo ihan varma, kuka kuvassa on, ovat niin samannäköisiä :)

Kuvassa vasemmalta velipojat Bastien ja Carlos, sekä Akan "isoveli" Easy.

 

Ihana Bastien :)

 

sekä ihana Carlos :)

Sitten tyttöjen vuoro oli mennä kehään :)

 

Tässä vielä hetki ootellaan...ja arvatenkin meiän neito istuu.. ;)

Vasemmalta Kati ja Akka, Leena ja Stella, Mia ja Lina (Amandan koira) sekä minä Martan kanssa :)

 

No nyt Marttakin jo seisoo :)

 

Kohta se tuomari tulee...

 

Hienosti antoi Martta tunnustella ja katsoa hampaat, jopa juokseminenkin meni ihan hyvin :)

 

JES, Martta tuli toiseksi...ja sai ruusukkeen ja kaksi pyttyä, joista toinen kunniapalkinto :)

Aikamoinen ylläri :) Varsinkin, kun Martta juuri vasta näyttelypäivänä täytti 7kk, ja heti jouduttiin isojen pentujen luokkaan :)

 

Meidän ihana prinsessa :)

Tässä Martan mahtava arvostelu :

7kk. Erinomainen koko. Hyvät rungon mittasuhteet. Vielä hieman takakorkea, mutta hieno kehys ja vahvuus. Hyvän mallinen pää, jossa oikea pituus. Keskiruskeat silmät. Erinomainen kaula. Sopiva runko. Hyvä ylälinja. Riittävät takakulmaukset. Hyvä lantio. Hyvä luusto. Hyvät käpälät. Valkoinen rintatäplä. Edestä löysä, muuten liikkuu hyvin. Hyvä luonne.

Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia tuulia :)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rasmus-vaari 11 vuotta :)

Onko siitä jo oikeasti 11 vuotta aikaa, kun meidän ihana Rasmus putkahti maailmaan...muistan niin elävästi, kun mentiin pentuja ensimmäistä kertaa katsomaan ja istahdin lattialle, miten Rasmus kiipesi ensimmäisenä syliin ja painautui niin kiinni, ettei muille juuri jäänyt tilaa kömpiä perässä. Jo silloin tämä pikku mies vei sydämen ja rakkaus poikaan on kasvanut vain päivä päivältä...

Tässä jo huulet puutuvat...vieläkö tarvii poseerata? Jaa ei, no sitten laitan pitkäkseni :)

Hoh hoijaa...sitä synttärikakkua tässä jo ootellaan...jokohan sitä pian saisi....
No eiköhän sitä kohta saa ja muitakin herkkuja koko pesueelle :)

Me tullaan kaikki täältä juhlimaan vaaria...

ja saanhan mä mamma kans sellasen ison herkkuluun?

 

Hih...kohta herkutellaan :)

 

Täältä tullaan...ettei vaan myöhästytä... :)

Ei kun juhlimaan :)

 

Martta ihan kohta 6kk...

 

Miten se aika kulkeekin niin nopeasti...laitan tähän muutaman viikon takaisen kuvan, ja ylihuomenna neito täyttää jo puoli vuotta :)

Sanovat, että mulla ois jotkut jäniksen koivet...en oikein ymmärrä...

Mamma, mä käyn kurkkaamassa tuolla alhaalla, mitä sieltä löytyy...

ohhoh, kun täällä onkin lunta...

Turha reissu...ei siel mitään ollu...

Mitäs sit keksittäs... Iineksen kanssa on kiva leikkiä...

Mut Morris on kuitenkin mun paras leikkikamu, kun se jaksaa sietää mun kaikki kotkotukset :)

Pikku neito on todella kasvanut jo melko isoksi tytöksi, joka rakastaa metsälenkkejä ja on kaikkien hyvä kamu, ja suhtautuu  erittäin hyvin kaikkiin vieraisiin koiriin, joka taas todettiin, kun käytiin Martan elämän ensimmäisissä näyttelytreeneissä :)

Martan mietteitä vuoden vaihtuessa :)

Niin se vuosi vaihtui ja heti lähdettiin metsälenkille ja luntakin oli vielä reilusti :)

 

Mihkähän se mamma mua taas houkuttelee...

 

Ja nyt sitten lirkutellaan Morrikselle...me tytöt ollaan ainaskin täällä :)

 

No hyvä on, kuunnellaan nyt sitten, mitä asiaa sillä on...

 

 

 No höh...kunhan siel lepertelee...ei tästä tuu hullua hurskaammaksi...

 

Jaa-a...nyt sit täytys hymyillä veikan vierellä...

 

Kelpaako...

 

Hei...mikä tuolla lentää?

 

Hei kaikki...täällä on hiiri, sain sen melkein kiinni :)

 

Voi hitsi...se pääs kuitenkin karkuun...

 

Mä voisin nyt kyllä jatkaa matkaa...

 

Mut annan kuitenkin ensin uuden vuoden halauksen rakkaalle veikalle :)

 

Ja täytyyhän ison siskonkin saada halaus :)

ja nyt ollaan ihan riittävästi poseerattu...joten matka jatkukoon...ja jatkuihan se, tosin ilman kuvaamista, kun vauhti olikin sitten sellainen, ettei kamera pysynyt vauhdissa mukana :)

Tässä välillä olikin hieman vetisiä kelejä...mutta nyt taas alkaa näyttää paremmalta, jos ehdittäisiin saada taas muutama kuva otettua ja joskus tännekin laitettua... ;)

 

 

 

 

 

 

Joulun Odotusta :)

 

Martta lumikuono :)

 

Joulukuvan ottaminen oli hieman haastavaa, kun oli saanut koplan suunnilleen samaan kasaan ja ehti juuri ottamaan kuvaa, niin Martasta näkyi enää korkeintaan häntä...tämä otos lopulta onnistui :)

 

Mammaaa...jos mä en pääse täältä pois, niin tuutko auttamaan..?

 

No iso veikkahan auttaa aina tarvittaessa pikkuista :)

 

Iineksen kanssa pidetään pieni hajurako :)

 

Mutta me tytöt istutaan ripi rinnakkain...

 

Mä haluun kyl välillä päättää ihan itse, minne mennään ;)

 

Hui...mihin ne muut menivätkään...

 

Turvassa taas....

 

Ja sitten juhlittiin Veeran uusien tilojen avajaisia Tampereella...Veera ylpeän iskän kainalossa :)

 

Pippalot oliva tosi mukavat...tässä Reino tarkkaan seuraamassa, kun soittajapojat ottavat kitarat esille...;)

 

ja hyvää musiikkia pojat esittivätkin :)

 

Kaapo kävi meillä vierailemassa 

ja tällä parilla vauhtia riitti :)

 

Mä maistan sua vähän poskesta...

 

Koitettiin saada sisällä kaverukset istumaan nätisti rinnakkain...ja tulos oli tää:

Martta ei suostunut vilkaisemaankaan kameraan päin...

 

Ja sitten aattopäivä lipui kohti iltaa...ja sisään astui joulupukki :)

 

Reino ei ollut moksiskaan pukin ilmestymisestä ja istui reippaasti sylissäkin...vaikka pukin "naamavarustus" vähän roikkuikin sinne tänne ;)

Totuus on se , että oikeita pukin vaatteita ei sitten löytynyt mistään, ja viime kiireessä löytyi Tarjoustalosta hieman lyhyt hupullinen takki...ja naamaria räpellettiin viime tingassa.. ;)

Mutta eipä tuo menoa haitannut...kaikilla oli hauskaa :)

 

Reino "berhardilaisen" selässä :)

 

Martta-tonttu joulutunnelmissa :)

Joulu on ollut taas kerran ihana, kaikki rakkaat paikalla, ulkona lunta, mahtavat jouluruoat ja juomat ja kaikilla hyvä tahto :)