Vuosi kului ilman pitempiä lenkkejä, mutta vaari oli iloinen luonteeltaan :)
Alku kesä alkoi näyttää huonommalta, Rasmuksen voimat varsinkin takajaloista pikku hiljaa hiipuivat...tuntui todella kurjalta, vaikka toinen oli kuitenkin mieleltään reipas...
Viime viikko alkoi näyttää, ettei vaarin ylösnousu enää toiminut kunnolla ja kävely oli hataraa...silti vaari kulki pihalla mukana kaikissa touhuissa. Kun viikonloppu koitti, ei ruoka enää juurikaan maistunut ja ylösnousemiseen tarvittin apua...ei ollut enää vaihtoehtoja :(
Elämäni vaikeimpia päätöksiä oli saattaa vaari eläinlääkäriin....minun rakas Rasmukseni
Hän jota rakastin on poissa,
vaan lämpönsä hän jätti sydämeen.
Näen hahmon heijastuvan ikkunoissa,
ja yhä kuulen äänen vaienneen.
Hän jota rakastin, käy yli sillan,
vaan sydäntäni yhä soittaa hän.
Ja aina saapuessa uuden illan,
käyn hänen kanssaan halki pimeän.
Hän jota rakastin - ei ole toista,
sain kerran lahjan kaikkein suurimman.
En avaruuksista, en maailmoista,
voi löytää toista, häntä aina rakastan.
Sinun tassunjälkesi on painautunut ikuisesti sydämeeni,
kuljet mukanani elämäni jokaisella askeleella.
Rakas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti