Meidän rakas Morrikka

Oltiin eilen Morriksen kanssa Vantaalla näyttelyssä, jossa tuomarina oli Olli kokkonen harjoittelijan kanssa.
Morris sai muuten oikein hyvän arvostelun, mutta kintereet pudottivat sijoitusta huomattavasti.
Olin hieman pettynyt. En pettynyt ihanaan nallukkaamme, en tähän tuomariin, joka hyvin ystävällisesti ja
totuuden mukaisesti näytti, miten kinnernivelet olivat yliliikkuvat molemmissa jaloissa, vasemmassa vielä
hiukan enemmän, vaan pettynyt näihin aikaisempiin tuomareihin, jotka eivät koskaan sanallakaan mainin-
neet asiasta. Olen myös itse seurannut, miten jalat helposti hieman sisäkiertävät, mutta yliojennusta en ole
hoksannut, johtuen varmaan Morriksen hyvästä reisivoimasta. Toki Morriksen tippuminen lattialle spagaat-
tiin on venäyttänyt ja myös löysyttänyt nivelien nivelsiteitä, joten ne valiettavasti taipuvat nyt helpommin.

Harmittaa siksi, että olisin jo aikaisemmin voinut yrittää vahvistaa kinnereitä, mutta nyt sitten alkaa treenaaminen :)
Pojalle tehdään ohjelma, johon kuuluu edelleen maastossa juoksua vapaana, kiipeilemistä mäissä, rinteissä,

hiekkakuopilla, rappusissa, hyppelyä kiville,rapuille, korokkeille, mutta ei aitojen yli : )

 Jos sitä sentään vielä uimaan pääsisi.

Tuli jo ajatuksesta hiki :)Puolukat maistuvat metsälenkillä :)Sitten me junnut rivissä näyttelyssä.Ja sitten tutkitaan..Kiva, kun kaikki tuijottavat toisen hampaita, haiseekohan henki ?Ja taas juostaan, huh, huh..Seuraavaksi Laura ja Essi kehässä.Tuomarin syynissä.Hampaiden tarkistus.Kotiin tullessa meitä oli Veeran Paroni kisuliini vastaan ottamassa ja heti halimassa. Toinen kisu Ipana veteli sikeitä onnellisena jossain piilossa.

Näyttelyssä oli taas mukavaa seuraa, oli kiva turista kaikkea maan ja taivaan välillä Essin porukoitten kanssa.

Tässä vielä Morriksen näyttelyarvostelu:

Hyvän kokoinen nuori uros, jolla hyvä rungon pituus. ikäisekseen hyvä leveä kallo ja tasaleveä kuono. Hyvä asentoiset, ylös kinnittyneet korvat. Keskiruskeat silmät, löysät alaluomet. Hyvä maski ja pigmentti huulissa.

Hyvä leikkaava purenta. Hyvin kulmautunut edestä, hieman niukasti takaa. Hyvä ylä- ja alalinja. Vahvat reidet, mutta kintereet taipuvat ylitse takaraajoissa, josta johtuen takaliikkeet ovat epävakaat.

Kaunis punaruskea väritys. yvä karvan laatu. Rauhallinen käytös.

Morris todella käyttäytyi hienosti koko ajan, rauhallisesti, ei hötkyillyt mihinkään suuntaan. Ei murahdellut kenellekään, eikä ees vastannut toisen murahteluun ja kehässä juoksi tyytyväisenä kahden uroksen välissä.

Alkaakohan meidän poitsukka pikku hiljaa miehistyä??  No, aika näyttää, toivottavasti.

Pojan tulevaan liikuntaohjelmaan lisätään tietysti fysioterapia, hieronta, liikehoito ja nivelten mobilisoinnit :)

Eiköhän me pikku hiljaa saada vahvistettua kintereitä, ehkei se kokonaan vie pois yliliikkuvuutta, mutta

ainakin vähentää sitä ja ehdottomasti vähentää tapaturma-alttiutta. Siis ylös, ulos ja lenkille!!